Streltsy-Kapina: Venäjän Tsarin Voimasta ja Kansan Käristyksestä 17. Vuosisadalla

Venäjän 17. vuosisata oli täynnä turbulenssia ja dramaattisia muutoksia. Samaan aikaan kun maa laajeni itään, tsaarien valta vahvistui ja ortodoksinen kirkko sai entistä suurempaa vaikutusvaltaa, kansan joukkojen keskuudessa kiehui tyytymättömyys. Näihin epävakaisiin oloihin sijoittuivat useat kapinat ja levottomuudet, joista yksi merkittävimmistä oli Streltsy-kapina vuosina 1682–1683.

Streltsit olivat Venäjän armeijan eliittijoukkoja, jotka perustettiin 1600-luvun alussa ja tunnettiin taitostaan ja uskollisuudestaan tsaarille. He kuitenkin joutuivat pian osaksi poliittisia juonitteluita ja valtakamppailua. Tsaari Feodor III:n kuolema vuonna 1682 loi vallanjakoa koskevan kriisin, sillä hänellä ei ollut miespuolisia perijöitä.

Tsaarin äiti Natalia Kirillovna pyrki nostamaan valtaistuimelle nuoren Pietrin ja tuolloin vain viisivuotiaan Ivan V:n, mutta tämä herätti vastustusta useiden aatelistojen keskuudessa, jotka halusivat nähdä tsaarina vanhemman veljen, Sofia Alexandrovanan.

Streltsit, joita oli käytetty aiemmin myös sisällissotien tukahduttamiseen, joutuivat nyt poliittisten intressien leimaamaksi ryhmäksi ja heidän lojaaliutensa tsaariin alkoi horjua. He saivat tietää, että Pietri I:n äiti Natalia Kirillovna aikoi viedä heidät ulkomaille sotimaan, mikä herätti kapinan siemenet heidän keskuudessaan.

Kapinan syyt:

• Poliittiset intrigit: Tsaarin kuoleman jälkeen syntynyt valtakamppailu ja useiden aatelisten tavoite vallan hankkiminen luo epävarmuutta ja herätti kapinaa ajattelevan mentaliteetin.
• Heikentynyt lojaalius: Streltsit eivät enää olleet täysin uskollisia tsaarille, ja heidän keskuudessaan kyettiin näkemään Pietrin äiti Natalia Kirillovnan motiivit valtarakenteissa, mikä johti luottamuksellisen sidoksen katkeamiseen.
• Epätyytyväisyys palkkoihin: Streltsit kokivat, että heidän ansioihinsa ei vastannut riittävästi palkkiot ja etuudet, mikä lisäsi tyytymättömyyttä tsaarin hallintoa kohtaan.

Kapinan kulku:

• Kapina alkoi vuonna 1682: Streltsit marssivat Moskovaan ja vaativat Natalia Kirillovnan erottamista vallasta ja Pietrin syrjäyttämistä valtaistuimelta.
• Vallanjakosopimus: Kapinan johtajat neuvottelivat Sofian kanssa ja saivat aikaan sopimuksen, jossa Streltsit luopuivat aseistaan vastineeksi tiettyihin etuihin.

Kapina päättyi veretönnä, mutta se osoitti Venäjän sisäisten ristiriitojen vakavuuden ja osoitti samalla tsaarin vallan heikkouden. Vaikka Pietri I:n äiti Natalia Kirillovna selviytyikin kapinasta, hänen asemansa vahvistui vasta paljon myöhemmin, kun hän onnistui murtamaan Sofia Alexandrovanan valtan ja nostamaan Pietrin hallitsijaksi vuonna 1696.

Kapinan seuraukset:

• Armoton politiikka: Pietri I:n noustua valtaan, hän ryhtyi armottajaan politiikkaan, joka vahvisti keskitetyn vallan Venäjällä ja kuritti kapinan osallisia.
• Sotilaallinen uudistus: Streltsy-kapina vaikutti merkittävästi Pietri I:n sotilaalliseen uudistukseen ja johti lopulta Venäjän armeijan modernisointiin.

Streltsy-kapina on merkittävä esimerkki 17. vuosisadan Venäjästä, jossa poliittiset intrigit ja kansan levottomuus kohtasivat. Se oli myös yksi monista tekijöistä, jotka johtivat Pietri Suuren nousuun valtaan ja Venäjän kehittymiseen Euroopan suurimmaksi valtiomaaksi.

Lisätietoja:

• Robert O. Crummey: _“Autocracy and Serfdom in Russia”*
• Richard Pipes: _“Russia Under the Old Regime”*